kartanolle

Siivottiin joulu ja joulukuusi kartanolle. Alkoi jo ahdistaa koko variseva kuusi. Nyt on taas tilaa hengittää.

Joulukuu oli hektinen ja mieleenpainuva. Koiranpennut pitivät meidät kotona, joten meillä on käynyt paljon vieraita. (Pikaisen laskutoimituksen jälkeen sain noin 30 henkeä.) Koiran odotus, synnytys ja pennuista huolehtiminen on ollut ympärivuorokautista seuraamista, huolta ja iloa, stressiä, paljon harmaita hiuksia, naurua ja itkuakin. Mutta päälimmäisenä on kuitenkin ilo uudesta elämästä ja suloisista tuhisijoista.

Nyt lähdetään "puhtaalta pöydältä" hitaampaan tammikuuhun. Se lienee toiveajattelua, kun pennut alkavat liikkua entistä enemmän. Mutta yritän kuitenkin hidastaa, kaikesta muusta.