tuliaisia

Olimme lomalla kohteessa, jossa sesonki alkoi olla ohi. Siinä oli hyvät ja huonot puolensa.

Hyviä puolia oli mm. se, ettei altaalla ollut vaikeuksia löytää silmiinsä omia lapsia. Muita kun ei juuri ollut. Niin, ja aina oli vapaita aurinkotuoleja! Hyvä puoli oli myös se, että kaupoissa oli alennusmyynnit. Tavaraa sai puoleen hintaan.

Huono puoli olikin sitten se, ettei ollut juuri ostettavaa, kun ei ollut kauppoja mistä ostaa. Hotellin ympärillä olevat pienet kaupat menivät yksi toisensa perään kiinni. Karkkiostoksetkin jäivät niukoiksi, kun kauppa, josta piti niitä huomenna hakea, ei sitten huomenna ollutkaan enää auki.

Reissun ainoalla kaupunkireissulla löysin tytöille mielestäni tosi kauniit kirjailuin koristellut puserot. Muistan, että minullakin oli samantapainen ollessani pieni ja olen harmitellut, ettei se ole säästynyt. Nämä voisi säästää lapsenlapsille.

Kaupunkireissu jäi ainoaksi osittain siitä syystä, että kulkeminen lastenvaunujen kanssa oli varsin vaikeaa. Saarella ei tunnettu tilataksikäsitettä. Seurueeseemme kuului kuusi henkilöä ja lastenvaunut, jotka piti hajottaa osiin, jotta ne mahtuivat taksin peräkonttiin. Kaupunkiin mennessä saimme kyydin mutta takaisin tullessa emme. "Ylilastia, ottakaa kaksi taksia." Takaisin siis täpötäydessä bussissa, jossa minä onneksi sain istumapaikan pienimmän kanssa. Niin, ja ne lastenvaunut piti itse sulloa bussin tavaratilaan. Myös tienylitys kaupungissa lastenvaunujen kanssa oli melkoista uhkarohkeaa urheilua!

Niinpä vietimme lähes koko viikon hotellin tuntumassa, uiden, uiden ja uiden. Ja tuliaiset ovat sitä, mitä vielä oli jäljellä.

vähän kauempana 2

vähän kauempana kotoa

adío

Illalla saadaan maailmanparhaatnaapurit vierailulle ja huomenna lähdetään muille maille. Nähdään!

valkaisu, osa 3

Olen luonnon kanssa kilpaa valkaissut pintoja. Ekaluokkalaisen huone on nyt valmis. Luonto ei osaa päättää väriä. Eilen oli valkoinen, tänään vihreä. Kohta vaihtunee taas valkoiseksi, sillä juuri äsken rupesi leijailemaan hiutaleita.

samaan aikaan

etsin kaapeista toppatakkeja ja hellevaatteita, pipoja ja aurinkorasvaa. Talvi tulee. Tytöillä ensimmäistä kertaa toppatakit päällä ja talvikengät jalassa. Ajatukset ovat kuitenkin jossain muualla. Siellä on lämmin, toivottavasti. Vaatepinoja syntyy sinne ja tänne.

Luvassa touhukas viikko, joten blogissa voi olla hiljaista. Laitetaan villasukat jalkaan ja juodaan kuppi kuumaa kahvia.

lomatoppi

mummon ruusuverhosta. Tykkään. Tuli juuri niin kevyt ja utuinen kuin kuvittelinkin. Mukava välillä onnistua pikkasen pieleen menneiden yritysten jälkeen.

ps. Valo loppuu näköjään jo lokakuussa. Sorry pimeät kuvat.

minkäs teet

Haluan lomareissulle käsityön mukaan. Voihan se olla, että äiti ehtisi lapsia vahtiessaan myös vähän neuloa. Tai sitten ei. Joka tapauksessa siivoilin eräs ilta lankavarastoani todetakseni, että lankoja on ja ihan liikaakin. SILTI seuraavan päivän kauppareissulla ostin lisää. Miksi? Kun oli niin ihanaa. Eikä siellä minun varastossani ollut mitään kivaa. Tahdon pienelle neuletakin ihanan pehmeästä materiaalista, jossa bambua ja villaa.

Ystäväni Ilse on kyllä sitä mieltä, että lomamatkalla pitää lukea, joten hän toi minulle monta ihanaa kirjaa. Kiitos niistä! Kun kädet väsyy kutimiin, voin siis ottaa kirjan käteen.

Tärkeimmät asiat (?) reissua varten on siis mietitty. Katsotaan reissun jälkeen, tuliko tehtyä kumpaakaan.

kätevämpi emäntä

tarvittaisiin keräämään nuo omenapuun lehdet sepeliltä! Meidän pihassa on yksi ainut puu, jonka lehdet pitäisi haravoida. Helppohan se on nurmikolta, mutta entäs kun tuuli on levittänyt puolet sepelille, sinne tänne! Joku keräisi ne yksitellen pois. Minä vetelen haravalla enimmät ja vien kompostiin läjän lehtiä ja kiviä. Olkoot loput. Kyllä ne siitä joskus katoaa.

Eilen iltasadussa olimme kohdassa, jossa Vihervaarasssa oli lokakuu. Annan sanoin: "On ihanaa elää maailmassa, jossa on lokakuu! Ajattele, miten hirveätä olisi, jos harpattaisiin syyskuusta suoraan marraskuuhun. Katso näitä vaahteranoksia! Eivätkö ne olekin niin kauniita, että karmii!"

Onhan tuolla ulkona aika kaunista, varsinkin kun aurinko paistaa.

ps. Olkaa huoleti, en yritäkään tehdä kirjallisuusblogia.

iltasatu

Meillä on aina luettu iltasatu. Vieläkin isot tytöt haluavat kuunnella sadun, vaikka lukevatkin vielä sen jälkeen omia kirjojaan. Siirryimme satukirjoista askeleen eteenpäin ja nyt luen tytöille Annan nuoruusvuodet -klassikkoa. Koko naisväki tykkää, pienintä myöten, joka kyöhnää sängyssä muiden kimpussa.

lisää leikkiä

Muskarin jälkeen äkkiä lasagne uuniin ja leikkimään. Eihän se haittaa, vaikka pyykit on pesemättä ja lattiat imuroimatta. Tämä on kivaa! Nyt tarvittaisiin lisää tunteja vuorokauteen tai kotiapulainen.

leikki

Viikonloppuvieraina oli mukava pariskunta kahden koiraherran kanssa. Puhuttiin paljon hevosista, koirista ja lentopallosta.

Vieraiden lähdettyä palasin miettimään, mitä tekisin tämän blogin kanssa. Jotain uutta ja innostavaa pitäisi keksiä. Niinpä latasin vihdoin ja viimein uuden kuvankäsittelyohjelman ja VAU! Mamma innostui leikkimään! Tiedän joo, ettei noissa kuvissa ole mitään järkeä, mutta eipä ole ehtinyt kameran kanssa kulkea.

Leikkiä ikä kaikki. Äiti koneella ja tytöt takapihalla... hevosleikkiä tietenkin.