Muistatteko, kun lomareissulle lähtiessäni varasin käsityön mukaan? Reissussa pääsin hommassa vähän alulle, mutta sen jälkeen se eteni hyvin hitaasti. Liian monta lankakerää ja apulaista! Värit alkoivat kyllästyttää ja koko epäilyttää, mutta sinnillä tein sen viimein loppuun. No, mahtuu vielä päälle ja onneksi malli on vähän tyttömäinen.
Itsekin sain villatakkivarastooni huiman täydennyksen. Kätevää käydä vaateostoksilla ystävän luona! Kiitos!
Ensimmäiset naulat on uusituille seinille isketty. Ryijy vaihtoi paikkaa lähemmäksi Kirsikkapuuta. Sopivat kavereiksi toisilleen.
Olen huomannut, että koiranpennun valokuvaaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin pikkulapsen. Varsinkin tällä valolla ja mustaa pentua! Ei onnistu, ei. Ainakaan näillä taidoilla. Harmittaa yhtä paljon kuin vuosi sitten, kun yritin kuvata joulunlasta siinä ikinä onnistumatta.
Pentulaatikossa on otettu ensimmäiset painierät. Ja reviiri on levinnyt koko huoneeseen, joka on saanut sanomalehtivuorauksen ja portin ovelle.
Tuo pienen villatakki on niin söpö! Sopisi kehyksiin sitten kun ei enää mahdu!
VastaaPoistaJa pienet koirat kasvavat hurjaa vauhtia. Voi että ne ovat IHANIA!!!
Ostoksesi näyttävät hyviltä myös! ;)
Olet sinä vaan taitava.Kaunista kaikki.Ja voi noita pentuja-haikeaa ja ihanaa katsella.
VastaaPoistaVoimia edelleen niin sinulle kuin siellä kuvassa takana köllöttävälle mammallekin.
Kiitos Ilse ja Maria, mutta minua ei voi kyllä kutsua neulojaksi. Ainakaan, jos vertaa niihin lukuisiin bloggaajiin, jotka sitä lähes työkseen tekevät! Eipä tuokaan takki kestä kovin läheistä tarkastelua!
VastaaPoistaHei! Minkä niminen tuo ryijy mahtaa olla?
VastaaPoistaHei samaa minäkin kysyisin, minkä niminen tuo ryijy on ja kenen suunnittelema?
VastaaPoistaMinäkin kyselen ryijyn suunnittelijaa ja nimeä.
VastaaPoista