siivet selkään

Isot tytöt saivat täksi illaksi kutsun yhteisen kaverin 6-vuotissynttäreille. Kaverisynttäreille lahjan ostaminen on minusta kauhean vaikeaa, sillä rahaa ei saisi paljon tuhlata, mutta silti pitäisi saada jotain kivaa. Ja jotain muuta kuin tavalliset kynä ja vihko, joita tulee joka synttäreillä muutamat. Niinpä ompelin sankarille pienet siivet, joiden ohjeen olen läytänyt Tildan talossa -kirjasta. Eskarilainen halusi itsekin ommella, joten teimme yhdessä lisäksi laukun, johon siivet mahtuvat. Kirjoin koneella laukkuun vielä lahjan saajan nimen.

Minusta tällaiset lahjat ovat paljon parempia kuin Tiimarin vihot. (Lahjan saaja voi toki olla eri mieltä!)

tänään kotona

Eskarilainen vielä sairastaa.
Ystävä kävi vierailulla.
Kaksi pientä seurusteli.

Sataa lisää lunta.

virpojat (tai siis tytöt)

Tytöt uhmasivat tuiskua ja tuulta ja sonnustautuivat aamusta virpomisurakkaan. Kovasti olikin hiljaista meidän ovella, muut noidat taisivat pelätä pyryä! Mutta meidän virpojat kiersivät uskollisesti lähitienoon. Saaliiksi tuli palelevien sormien ja märkien vaatteiden lisäksi KAUHEA määrä karkkia!

Ei taida karkkipäivä pitää lähiaikoina!

Mummun pitsipeitto

Pitkän harkinnan jälkeen tein radikaalin tempun ja värjäsin mummuni virkkaaman pitsipeitteen harmaaksi. Rippilahjaksi saamani peite oli virkattu kellertävästä kalalangasta, josta en ole oikein koskaan pitänyt. Nyt peite sopii taas erinomaisesti esikoisen sänkyyn päiväpeitteeksi.

lauantaiaamu

Aikainen herätys. Talkoot ovat takana ja oksat odottavat huomista. Työkaverilta saatu tulppaanikimppu hehkuu pöydällä. Kahvia ja piirakkaa. Kotona kahden nuorimman kanssa ilman ohjelmaa. Teen ehkä sitä tai tätä tai sitten en mitään.

talkoot

Tänään on tytöillä tiedossa oksien koristelutalkoot. Talot on laskettu ja oksia kerätty tarvittava määrä. Sitten vaan höyhenet ja tiput ja munat ja oksat ja kaikki muu lattialle levälleen ja töihin!

Kukahan siivoa sotkut?

3 kk

Jouluyllätyksestä.

päivän pelastaja

Tämän tekemättömien töiden ja väsymyksen ahdistaman päivän pelasti aurinko ja posti! Koti ja Keittiö on vaan kaikkein paras lehti, minkä tiedän. Sen tyyli ja kodit ovat juuri sitä, mikä kolahtaa meikäläiseen.

Siispä tekemättömät työt odottakoot vielä huomiseen!

kärpänen on puraissut

Hevoskärpänen nimittäin. Ei minua (enää) vaan esikoista. Alkeiskurssi on aloitettu ja eilen oli taas SE päivä, kun pääsi tunnille. Hevoset ovat vallanneet Hänen mielensä lähes täysin. Hän lukee vain hevoskirjoja, piirtää vain hevosia, leikkii vain hevosleikkejä ja toivoo vain hevosiin liittyviä lahjoja.

haaveilua

Eilen paistoi ihanasti aurinko, mikä sai minut haaveilemaan kesästä. Kurkin sisään saunamökin ikkunasta ja kuvittelin lämpimän kesäpäivän ja ihanan mökkitunnelman.

Tänään ei paista ja SATAA LUNTA! Huoh!

mysteeri

Mikä saa pienen, kolmen kuukauden ikäisen ihmisenalun käyttäytymään ja nukkumaan reissussa NIIN hienosti? Neljän ja puolen tunnin ajomatkan aikana Hän nukkui lähes koko matkan ja hereillä ollessaankin vain seurusteli siskojen kanssa. Ei siis itkun itkua mennessä eikä tullessa! Ja perillä Hän oli yhtä hymyä ja tyytyväisyyttä. Suurin yllätys olivat yöt vieraassa paikassa ja vieraissa vaunuissa. Ensimmäisenä yönä Hän nukkui ennätyspitkät unet ja toisena yönä ennätys parani entisestään. Hän voi siis nukkua kahdeksan tuntia syömättä!

Kotiin palattuamme Hän nukkui taas "normaalin" yön 3-5 tunnin pätkissä. Olen ihmeissäni.

viikonloppuna

kotipuolessa mm.
- hoidettu hevosia
- seurattu fasaanien kukkotappelua
- herkuteltu
- tehty lumiukko
- käyty kirpparilla
- nukuttu pisimmät unet ikinä (kuopus 8 tuntia)
- saunottu.

Oli oikein onnistunut reissu.

matkalle

Lähdetään pikaiselle viikonloppuvisiitille kotikonnuille. Johan tuota ehti melkein kolme kuukautta vierähtää niin, etten käynyt kuin parilla vierailulla ystävän luona! Tämä on siis L:n ensimmäinen yökyläreissu. Saas nähdä kuinka sujuu.

väripari

Suhteeni vaaleanpunaiseen on muuttunut vuosien varrella. Kymmenen vuotta sitten esikoista odottaessani en voinut kuvitellakaan, että pukisin vauvani tuohon possun väriin! Pikkuhiljaa sitä kuitenkin hiipi elämääni ja opin siitä myös pitämään. Eihän kolmen tyttären perheessä voi elää ilman vaaleanpunaista! Kuopuksen vaatekaappiin kurkistaessani huomaan ruskean värin hiipineen sinne vaaleanpunaisen ja pinkin seuraksi. Tykkään tuosta parista.

tänään

- eskarilaisella valokuvaus- ja hiihtopäivä
- koululaisella hiihtokilpailut
- pyykkiä ja imurointia
- kiireen vilkkaa kisoihin kannustusjoukkoihin
- kiireettömästi kävellen kotiin kauniissa paisteessa

- ja vielä ehtii vaikka mitä...

lisää raitaa

Seuraavana olisi vuorossa raitoja miehelle.

Väriä valkoisuuteen

Juhlahumun jälkeen palasin arkeen kaivamalla esiin pölyttyneen neulekoneen. Hieman koneen kanssa taisteltuani sain kuin sainkin neulotuksi A:lle iloisen värikkään jämälankapuseron. Vielä tarvitaan lämmintä neuletta, ainakin näillä leveyksillä!

Juhlatunnelmia

Aloitetaan reilun viikon takaisista juhlatunnelmista. Tuolloin vietimme pienimmäisemme aurinkoista kastepäivää.

Tästä se alkaa!

Tästä alkaa pitkään haaveissa ollut OMA juttuni, jossa kerron omista puuhasteluistani ja perheeni elämästä. Tervetuloa mukaan!