tiistai 16. marraskuuta 2010

tekeväistä sorttia





Olen tässä pohtinut, onko muistini valikoiva. Vai onko aika kullannut muistot. Vai onko asia todella niin, että tässä pikkuneidissä on virtaa ja vauhtia enemmän kuin isoissa siskoissa aikanaan. En nimittäin muista, että isosiskot olisivat koskaan tyhjentäneet kaappeja ja laatikoita ja vetäneet kaiken käteen ulottuvan lattialle. Eikä heiltä koskaan nostettu mitään tavaroita korkealle, kun ei ollut tarvetta.

Nyt on tarvetta! Pienet kädet kurkottavat joka paikkaan. Kun kiellät, kuuluu vastaukseksi murinaa ja homma jatkuu. Kaiken tämän kuvissa näkyvän siivouksen hän on ehtinyt tämän aamun aikana tehdä. Eilen illalla viimeiseksi hän kaatoi puurojauheet lattialle.

Ehtiihän toki seitsemässä vuodessa unohtaakin, mutta silti tämä neiti taitaakin olla ihan erisorttinen pakkaus!

ps. Koska kuljen koko ajan hänen perässään, en ehdi enää näköjään postailemaankaan joka päivä. Koettakaa ymmärtää.

3 kommenttia:

  1. Ihailin noita kuvia pitkän tovin. Onneksi teilläkin on samanlaista kuin täällä meillä. Olisi aika masentavaa, jos sanoisit, että ei, meillä ei tarvitse nostella tavaroita piiloon. :)

    Voi huh.

    t. nimim. imuri keskellä lattiaa AINA (eikä siinä vielä kaikki, todellakaan)

    VastaaPoista
  2. Laitoin Ilse kuvat vielä isommaksi, joten voit ihailla tarkemmin, mitä sotkuläjissä onkaan!

    Vaikka hänellä alkoi eilen räkä valua nenästä, ja yölläkin oli hankala nukkua, ei se näytä vauhtia yhtään hidastavan. Pikemminkin päinvastoin. Huh!

    VastaaPoista
  3. Tytòstà tulee isona Jàrjestelija, siis elàmàà uudelleen luova Henkilò. Odota vain ja mità sità nyt jatkuvasti siivoamaan Hànen jàlkiààn. Katsopas, alkaako itse laittaa tavaroita takaisin laatikkoihin!!!!

    VastaaPoista