torstai 25. marraskuuta 2010

mamma


Eilinen eläinlääkärikäynti laittoi elämämme sekaisin. Koiramme saa pentuja! Eikä meillä ollut siitä aavistustakaan. Eikä liioin isästä.

Melkein 30 vuotta olen elänyt narttukoiran kanssa, ja nyt se vahinko sitten tapahtui. Yritämme sopeutua ajatukseen, että kohta täällä vilistää nelijalkaisten lauma. Joululomasuunnitelmatkin menivät uusiksi.

Huh!

3 kommenttia:

  1. Wow!!Upeaa!Täällä riehuu:D edelleen koirakuume-ihanaa nähdä sitten kuviasi ja kuulla miten elämänne asettuu koiraystävien kanssa.Olipa uutinen!

    VastaaPoista
  2. Maria, ehkä tämä epätodellinen ja pelokas tunne muuttuu vielä Upeaa-tunteeksi, kun asian kunnolla sisäistää! Hieman hirvittää ajatus, että meillä on kohta mahdollisesti toistakymmentä seropia, joille pitäisi löytää koti. Että tervetuloa helmikuulla hakemaan yksi sinne etelään!

    VastaaPoista
  3. Hups! Tuollainen yllätys laittaa kyllä ajatukset sekaisin pitkäksi aikaa!
    Toivottavasti jokainen pentunen saa hyvän kodin!

    Tuttavapiirissäni useimmat hankkivat tai haluavat hankkia sekarotuisen koiran, joten ilmeisesti nyt on meneillään jonkinasteinen seropi -buumi. Jalostushan on monilla rodulla mennyt jo liian pitkälle, ja koirien luonne- ja sairausriskit ovat lisääntyneet.

    VastaaPoista