torstai 30. syyskuuta 2010
pakkasaamuna
Kun pienin nukahti, lähdin ulos haistelemaan pakkasyön jälkeistä ilmaa. Eilen en tainnutkaan käydä postilaatikkoa pidemmällä. Meni muka sekin päivä, ettei ehtinyt muualle. Mihin se oikeastaan meni? En tiedä. Ikuisen kiireen keskelle. Minä olen aina kotona, kun taas muu väki tulee ja menee ja kiire tarttuu minuunkin...
Tekisi mieli jarruttaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minulla on sama kysymys. Ja vaikka tuntuu, että kiireellä touhuan (tarkoittaa siis jotain siivousta, muka, vähän), niin illalla kaikki on taas yhtä levällään. En käsitä.
VastaaPoistaJa pienet kasvavat. Yritä siinä sitten jarruttaa.
Ilse, sinäpä sen sanoit.
VastaaPoistaOikein hyvää lokakuuta sinulle!
VastaaPoistaMeillä ei pysy siisteys kauaa, ellen aivan koko ajan ole ajantasalla ja siivoa:) Pikkupakkaset on ihania!
VastaaPoistaMaria, hyvää lokakuuta sinullekin!
VastaaPoistaMirva, tervetuloa, tulehan toistekin! Ei pysy siivot meilläkään, samaa hommaa teen päivästä toiseen minäkin. Tykkään myös pakkasista!