Eilen se sitten tapahtui. Pienin lähti konttaamaan, kun viimein ymmärsi käyttää käsiään. Hän on siis ollut konttausasennossa jo pari kuukautta, mutta kädet eivät ole vieneet eteenpäin. Mutta nyt mennään. Illalla hän kiersi jo pitkän kierroksen isosiskon pelin perässä. Koiran lelukori on tähän mennessä ollut mielenkiintoisin määränpää, toisena tulee takan tuhkaluukut.
Onneksi sain alkuviikosta maalatuksi rappusten portit, joten turvavarustelu tuli aloitettua juuri ajoissa.
Siità se lòytàmisen riemu alkaa!
VastaaPoistaLissu, juuri se!
VastaaPoistaKaikki on ihmeellistä ja uutta JA niihin pääsee käsiksi!
Mahtavaa! Ja vauhti vaan kasvaa... Onneksi on äidillä apuna noita ylimääräisiä käsipareja. Isosiskot pelastavat varmasti vielä monelta kuhmulta! Terveiset kenttäsairaalan korvaosastolta
VastaaPoista