Toivonko turhaan?

Meidän pihassa kasvaa yksi tärkeä ja lisäksi jotakin toisarvoista. Se YKSI on omenapuu, jonka saimme ystäviltämme kuusi vuotta sitten. Se on hyvin keskeisellä paikalla pihallamme ja tykkään siitä valtavasti. Se on kasvanut vauhdilla pienestä rääpäleestä isoksi puuksi. Puutarhuri sanoi kyllä, ettei saisi antaa kasvaa. Mutta enpä ole vielä keksinyt, miten estetään puuta kasvamasta!

Mutta se ei kuki. Joka kesä odotan ja petyn. Sanokaapa puutarhaihmiset, odotanko taas turhaan? Yläkuvassa on puuni lehdet eilen kuvattuna.

Ja joo, emme asu 1. kasvuvyöhykkeellä, emmekä toisella, emmekä....

Pidän pienenä ihmeenä ja suurena ilon aiheena sitä, että puu on edelleen hengissä. Näillä leveyksillä ja näillä puutarhurin taidoilla. Mutta kukat ois kyllä ihanat!

kesän merkkejä

Eskarilaisella huomenna viimeinen päivä. Tädeille muistoksi kesähatut ja Liivian ihanat kortit.

Kissa harjoittelee ulkoilua.

Pihasauna lämpenee joka lauantai.

mistä näitä heppoja oikein tulee?

No kepparitehtaalta tietenkin!

Esikoinen urakoi eilen kaikkiaan neljä uutta keppihevosta kahden entisen seuraksi. Syntyi ainakin siperiankiitäjä ja pitkäkaula-arabikaksoset. Pieni valkoinen on matkaheppa, jonka keppi on lyhyt, joten sen voi hyvin kuskata minne tahansa. Illalla sitten tanner tömisi talon ympärillä, kun siskon kanssa vertailivat, millä hevosella on mukavin ratsastaa.

juhlaa

kultturellia

Hän osaa jo lukea kirjaa. Taitaa tulla isäänsä, joka on innokkaampi lukija kuin äiti. Taiteilimme pieniä kätösiä eilen illalla. Täytyy saada kolmas käsi mummon 5 kuukautis- käsikokoelmaan. Pari otosta meni pieleen, mutta ei hätiä, esikoinen taiteili niistä tuollaiset tyttöset!

Tänään kulttuuriteema jatkuu eskarin kevätjuhlilla, joissa on ihania ohjelmanumeroita tiedossa. Mutta ennen sitä pullataikinan kimppuun. Onkohan leipominen kulttuuria?

matotonna

Ajattelin kokeilla matotonta aikaa. Ensinnäkin kaikki meidän matot ovat likaisia, toiseksi kissa ruttaa ne sata kertaa päivässä ja kolmanneksi koira kantaa moskaa niille ainakin yhtä monesti. Taidan myös pitää imurin latingissa koko ajan, jotta sitä tulisi käytettyä aina tarvittaessa. Siis monta kertaa päivässä.

Luulenpa, että saan mieheltä ja varmaan lapsiltakin pyyhkeitä tästä ideasta, mutta kokeilenpa kumminkin. Katsotaan, montako päivää kokeilu kestää.

sateisena päivänä

Täällä sataa. Pitkästä aikaa.

Viikonloppuvieraana ollut eskarilainen lähetti meidän eskarilaiselle ihanan kirjeen. He ovat nyt kirjeenvaihdossa! Kumpikin osaa samalla tavalla lukea ja kirjoittaa. Miten kaunista! Vastauskirje kirjoitettiin samantien.

Kahvipöydässä keskusteltiin mm. kotiäitien ajankäytöstä. Yhdellä on aikaa vaikka mihin, toinen ei keksi, mitä tekisi ja kolmas (minä siis) ei ehdi tehdä mitään. Kukin elää tavallaan.

Pienimmäinen on tänään 5 kuukautta vanha. Juhlan kunniaksi neuvolan täti pisti kaksi piikkiä. Saapa nähdä, millainen ilta tiedossa.

Kevään toisessa kukkakimpussa oli kukkiakin.

Bimbo

Eskarilaiselle sattui eilen vahinko. Mutta eikös ne sirpaleet tuokin onnea? Tänään mennään tutustumaan kouluun, joten jospa se reissu sujuisi onnen siivittämänä.

Lautanen oli Röstrandin Bimbo -sarjaa. Aika hassu nimi! Tykkään tuosta mallista hirmuisesti. Onneksi minulle jäi yksi kahvisetti tuota ihanuutta.

En raaskisi heittää sirpaleita roskiin. Olen jossain lehdessä nähnyt sirpaleista tehtyjä koruja, jotka olivat aivan ihania. Nyt mietin kuumeisesti, miten saisin omat sirpaleeni jatkojalostettua. Minullahan ei tietenkään ole korujen tekemiseen tarvittavia välineitä. Ne voisi varmaan hioa lasihiomakoneella.. jos sellainen olisi. Taitaa korut jäädä haaveeksi, mutta säilön palat Ehkä joskus -arkkuun.

vieraita

Ihanat ystävät käymässä. Kauniita tuliaisia, ihanaa kakkua, saunomista ja seurustelua, lasten riemua. Sain tyttöjen poimiman kukkakimpun, jossa ei tosin ole kukkia, mutta monenlaista kaunista vihreää. (Kissakin tykkäsi kimpusta ja kävi yöllä kaatamassa maljakon. Aamulla oli kiva lammikko laminaatilla!)

Mukava viikonloppu. Kiitos vieraille!

sinne meni

talviturkit ja helteet. Eilen oli kevään lämpimin päivä ja tytöille tuli kiire heittää talviturkit, ennen kuin tulee taas "talvi". Jos kerran uskaltavat, niin siitä vaan, ehkä kylmässä vedessä saa sopivaa shokkihoitoa nuhaan! Ja vähintään yhtä innokkaasti talviturkin heitti myös koira, joka jostain syystä arvasi, mihin olimme menossa ja kiskoi narusta aivan pöhkönä! On se viisas.

Kiitos kaikille eiliseen postaukseen vastanneille. Kiva huomata, että täällä joskus joku piipahtaa! Ja oikeasti, itsellenihän minä tätä teen. Minä, joka olen maailman huonoin päiväkirjan pitäjä saan nyt asioita ja ajatuksia muistiin. Täältä voin tarkistaa asiat kun muisti ei mitään muista!

Haloo, kuuleeko kukaan?

Pohdiskelen usein, onko tässä bloggaamisessa jotain järkeä. Käykö täällä ketään vai puhelenko yksikseni? Niinpä minulla olisi pieni pyyntö sinulle, joka tämän postauksen luet. Voisitko jättää pienen kommentin, ihan mitä vain? Ei tarvitse runoilla, yksi sanakin riittää. Olisin todella kiitollinen ja näkisin, minkä verran täällä käy lukijoita, onko heitä enemmän kuin yksi.

Jokainen voi kommentoida, vaikka ei olisikaan omaa blogia. Valitse tekstin alareunasta Kommenttia -teksti, kirjoita kommentti ja valitse tiliksi nimetön.

Kiitos, kiitos, kiitos!

huilunsoittajan kesäpaita Kakkonen

Voihan sitä sanoa soittajaksi, jos on kerran puhaltanut soittimeen. Kävimme eskarilaisen kanssa tänään Musiikkiopiston tutustumiskonsertissa, jossa sai myös kokeilla eri soittimia. Nyt sitten odotellaan pääsykokeita ja jos hyvin käy, meillä on syksyllä oikea huilun soittaja.

Pienen ollessa toipilaana on ompelukone surrannut helteistä huolimatta. Tänään valmistui kesäpaita Kakkonen sekä ystävän tunika. On kiva tunne, kun saa jotain valmiiksi.

pieni potilas

Pienimmäinen tuli sitten sairaaksi. Illalla hanat aukesivat nenästä ja kuume nousi. Vietämme siis viimeiset hellepäivät sisätiloissa katsellen ikkunasta omenapuun lehtien kasvua. Tuleekohan tänä vuonna kukkia?

Onneksi ehdin eilen haravoida etupihan.

Ensi viikolla tulee taas talvi.

kesäntekopäivä

Tästä alkaa kesä, kun saunamökki on siivottu. Eilen pesin talven liat kamarin puolelta ja mies pesi saunan lauteet. Tuuli viilensi ilmaa sopivasti ettei siivoaminen ollut liian tukalaa.

Ja kun pääsin pesemisen alkuun, pesin samalla myös koiran. Sehän onkin muuten valkoinen! On ollut viime ajat nokisen harmaa naamaa myöten. Montakohan päivää pysyy puhtaana?

pärinää ja paistetta

Kauniiden ja joutilaiden kesäpäivien ehkä tärkein asia on ollut pärinä, jonka pienimmäinen on oppinut. Meillä siis keskustellaan pärisemällä niin, että sylki lentää (ja pöpöt myös)! Kun kerran pieni puhuu päristen, niin totta kai siihen pitää samalla tavalla vastata. Eikö?

Eilen vietin kaikki mahdolliset hetket ulkona, kun oli niin kaunis ilma. Vähän haravointia ja pihan siivousta, kahvit portailla ja aloitin jopa kirjan lukemisen. (Olen siis erittäin huono romaanien lukija, joten saapa nähdä, saanko tätä koskaan luettua loppuun.)

Tänään onkin viileämpi sää, kun tuulee kovasti. Siinäkö se kesä meni?

risuromantiikkaa

Eilen siivosin vanhat humalan varret uusien tieltä. Innostuin taas pyörittelemään varsia, sillä ne ovat mielestäni tosi hyvää kieputusmateriaalia. Ne ovat sitkeitä ja taipuisia eivätkä siis katkeile kesken kaiken. Tuloksena kaksi kranssia seinässä törröttäviin nauloihin ja "ikimunille" uusi pesä. Tällaiset yksinkertaisen karut koristeet sopivat meidän yksinkertaisen karulle pihalle.

Kunnes tulee kova tuuli ja vie kevyen kevyet kranssit mennessään...

Helatorstaina

Lasten Mummu ja Vaari oli käymässä. Nautittiin kauniista kesäisestä päivästä. Isot tytöt leikkivät kavereiden kanssa ja kävivät pikkuhiljaa vähentämässä vaatetta. Olisimme käyneet kahvilla, mutta koko kylällä ei ollut yhtään kahvilaa auki! Piti siis tyytyä omiin kahveihin ja omenapiirakkaan jätkin kera.

Tuoksuu kesä!

kesäpaita Ykkönen

Eilisistä kangasostoksista syntyi tänään kesäpaita esikoiselle. Esikoinen ja keskimmäinen halusivat tietysti paidat juuri samasta valkopohjaisesta kankaasta, joten palapeliksi meni, että molemmat saisivat mitä haluavat. Mallin löysin Burda-lehdestä (8/2009), jonka mekon kaavan lyhensin paitapituuteen. Mekot tahtovat meillä jäädä pitämättä, joten niitä on turha tehdä. Toivotaan, että tämä paita tulee kovaan käyttöön kesän tullen.

vaarallisilla vesillä

Minä en kulje vesillä edes paukkupakkasilla umpijäisellä järvellä. Saatikka soutuveneellä kesäisin. Jostain syystä pelkään jäitä ja vettä.

Tänään kuitenkin kuljin vaarallisilla vesillä, kun erehdyin kangaskauppaan, ihan vain katselemaan. Eihän voi olla ostamatta noin ihania kesäisiä puuvillakankaita! Eihän! Noita yhdistelemällä saan kaikille tytöille kivat kesäpaidat tai tunikat.

Niin, nyt sitten pitäisi vaan löytää kaavat ...ja aikaa ompelemiseen.

itse tehty

Isommat tytöt ovat jo sen ikäisiä, että lahjoiksi syntyy itse tehtyjä luomuksia. Nehän ne ovatkin niitä parhaita. Eskarilaiselta sain vohvelikangasliinan, johon hän oli valinnut minun lempivärini vihreän. Koululaiselta sain hauskan patalapun ja pelin yhdistelmän! Patalappuun oli ommeltu ruudukko, jolla voi pelata risti-nollaa ja pienessä pussukassa oli nappeja pelinappuloiksi. Minusta tosi hauska idea! Myös koululaisen kortti oli hauska, sillä se oli käsilaukku, jonka sisällä oli pahvista tehty peili, puhelin ja kamera.

Oi ihana aurinko!